Tietyissä valaistusolosuhteissa, kun karkaistua lasia tarkastellaan tietystä etäisyydestä ja kulmasta, karkaistun lasin pinnalla on epäsäännöllisesti jakautuneita värillisiä pisteitä. Tällaisia värillisiä täpliä kutsutaan yleensä "stressipisteiksi". ", se ei vaikuta lasin heijastusvaikutukseen (ei heijastusvääristymää), eikä se vaikuta lasin läpäisyvaikutukseen (se ei vaikuta resoluutioon eikä aiheuta optista vääristymää). Se on optinen ominaisuus, joka on kaikilla karkaistulla lasilla. Se ei ole karkaistun lasin laatuongelma tai laatuvirhe, mutta sitä käytetään yhä laajemmin turvalasina ja ihmisillä on yhä korkeammat vaatimukset lasin ulkonäölle, varsinkin suurena alueena. Jännityspisteiden esiintyminen karkaistuissa lasi verhoseinämaalauksen aikana vaikuttaa haitallisesti lasin ulkonäköön ja jopa rakennuksen esteettiseen kokonaisvaikutelmaan, joten ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota stressipisteisiin.
Stressipisteiden syyt
Kaikki läpinäkyvät materiaalit voidaan jakaa isotrooppisiin ja anisotrooppisiin materiaaleihin. Kun valo kulkee isotrooppisen materiaalin läpi, valon nopeus on sama kaikkiin suuntiin, eikä säteilevä valo muutu tulevasta valosta. Hyvin hehkutettu lasi on isotrooppinen materiaali. Kun valo kulkee anisotrooppisen materiaalin läpi, tuleva valo jakautuu kahteen säteeseen, joilla on eri nopeus ja eri etäisyydet. Säteilevä valo ja tuleva valo muuttuvat. Huonosti hehkutettu lasi, mukaan lukien karkaistu lasi, on anisotrooppinen materiaali. Karkaistun lasin anisotrooppisena materiaalina jännityspisteiden ilmiö voidaan selittää valoelastisuuden periaatteella: kun polarisoitunut valonsäde kulkee karkaistun lasin läpi, koska lasin sisällä on pysyvä jännitys (karkaistu jännitys), tämä säde valo hajoaa kahdeksi polarisoituneeksi valoksi, joilla on erilaiset säteen etenemisnopeudet, eli nopeaksi valoksi ja hitaaksi valoksi, kutsutaan myös kahtaistaitteeksi.
Kun kaksi tiettyyn pisteeseen muodostettua valonsädettä leikkaavat toiseen pisteeseen muodostuneen valonsäteen, syntyy valonsäteiden leikkauspisteessä vaihe-ero johtuen valon etenemisnopeuden erosta. Tässä vaiheessa kaksi valonsädettä häiritsevät. Kun amplitudisuunta on sama, valon intensiteetti vahvistuu, mikä johtaa kirkkaaseen näkökenttään, eli kirkkaisiin pisteisiin; kun valon amplitudin suunta on päinvastainen, valon intensiteetti heikkenee, mikä johtaa tummaan näkökenttään, eli tummiin pisteisiin. Niin kauan kuin jännitysjakauma on epätasainen karkaistun lasin tason suunnassa, esiintyy jännityspisteitä.
Lisäksi lasipinnan heijastus saa heijastuneella valolla ja läpäisyllä tietyn polarisaatiovaikutuksen. Lasiin tuleva valo on itse asiassa valoa, jolla on polarisaatiovaikutus, minkä vuoksi näet vaaleita ja tummia raitoja tai pilkkuja.
Lämmitystekijä
Lasi lämpenee epätasaisesti tasossa ennen karkaisua. Kun epätasaisesti kuumennettu lasi on sammutettu ja jäähdytetty, korkean lämpötilan alue tuottaa vähemmän puristusjännitystä ja matalan lämpötilan alue lisää puristusjännitystä. Epätasainen kuumennus aiheuttaa epätasaisesti jakautuneen puristusjännityksen lasin pintaan.
Jäähdytystekijä
Lasin karkaisuprosessi on nopea jäähtyminen kuumentamisen jälkeen. Jäähdytysprosessi ja lämmitysprosessi ovat yhtä tärkeitä karkaisujännityksen muodostumiselle. Lasin epätasainen jäähtyminen tasosuunnassa ennen karkaisua on sama kuin epätasainen kuumennus, mikä voi myös aiheuttaa epätasaista jännitystä. Korkean jäähdytysintensiteetin alueen muodostama pintapuristusjännitys on suuri ja pienen jäähdytysintensiteetin alueen muodostama puristusjännitys pieni. Epätasainen jäähdytys aiheuttaa epätasaisen jännityksen jakautumisen lasipinnalle.
Katselukulma
Syy, miksi voimme nähdä jännityspisteen, on se, että näkyvän valokaistan luonnonvalo polarisoituu kulkiessaan lasin läpi. Kun valo heijastuu lasin pinnalta (läpinäkyvä väliaine) tietyssä kulmassa, osa valosta polarisoituu ja kulkee myös lasin läpi. Osa taittuneesta valosta on myös polarisoitunut. Kun valon tulokulman tangentti on yhtä suuri kuin lasin taitekerroin, heijastunut polarisaatio saavuttaa maksiminsa. Lasin taitekerroin on 1,5 ja heijastuneen polarisaation suurin tulokulma on 56. Eli lasin pinnalta 56° tulokulmassa heijastuva valo on lähes kaikki polarisoitua valoa. Karkaistussa lasissa näkemämme heijastunut valo heijastuu kahdelta pinnalta, joiden kummankin heijastuskyky on 4 %. Meistä kauempana olevasta toisesta pinnasta heijastuva valo kulkee jännityslasin läpi. Tämä valon osa on lähempänä meitä. Ensimmäiseltä pinnalta heijastuva valo häiritsee lasin pintaa muodostaen värillisiä pilkkuja. Siksi jännityslevy on ilmeisin, kun tarkastellaan lasia 56:n tulokulmassa. Sama periaate pätee karkaisuun eristävään lasiin, koska siellä on enemmän heijastavia pintoja ja enemmän polarisoitunutta valoa. Karkaistussa lasissa, jossa on sama epätasainen rasitus, näkemämme jännityspisteet ovat selkeämpiä ja näyttävät raskaammilta.
lasin paksuus
Koska valo etenee eri paksuisissa lasissa, mitä suurempi paksuus, mitä pidempi optinen polku, sitä enemmän mahdollisuuksia valon polarisaatioon. Siksi lasissa, jolla on sama jännitystaso, mitä suurempi paksuus, sitä raskaampi on jännityspisteiden väri.
Lasilajit
Eri lasityypeillä on erilaisia vaikutuksia lasiin samalla jännitystasolla. Esimerkiksi boorisilikaattilasi näyttää vaaleammalta kuin natronkalkkilasi.
Karkaistun lasin osalta jännityskohtien poistaminen kokonaan on erittäin vaikeaa sen vahvistusperiaatteen erityispiirteiden vuoksi. Valitsemalla edistykselliset laitteet ja kohtuullisella tuotantoprosessin ohjauksella on kuitenkin mahdollista vähentää jännityskohtia ja saavuttaa esteettiseen vaikutukseen vaikuttamattomuus.
Saida lasion maailmanlaajuisesti tunnettu lasin syväprosessoinnin toimittaja, joka tarjoaa korkean laadun, kilpailukykyisen hinnan ja täsmällisen toimitusajan. Räätälöidä lasia useilla eri aloilla ja erikoistunut kosketuspaneelilasiin, kytkinlasipaneeliin, AG/AR/AF/ITO/FTO-lasiin sekä sisä- ja ulkokosketusnäyttöihin.
Postitusaika: 9.9.2020
