Tietyissä valaistusolosuhteissa, kun karkaistu lasia tarkastellaan tietystä etäisyydestä ja kulmasta, karkaistun lasin pinnalla on joitain epäsäännöllisesti jakautuneita värillisiä pisteitä. Tällaiset värilliset pisteet kutsuvat yleensä ”stressipisteiksi”. ”Se ei vaikuta lasin heijastusvaikutukseen (ei heijastusvääristymistä), eikä se vaikuta lasin voimansiirtovaikutukseen (se ei vaikuta resoluutioon, eikä se tuota optista vääristymiä). Kaikilla karkaistuilla lasilla on optinen ominaisuus. Se ei ole karkaistun lasin laatuongelma tai laatuvika, mutta sitä käytetään yhä laajemmin turvalasina, ja ihmisillä on korkeammat ja korkeammat lasin ulkonäön vaatimukset, etenkin suurena alueena, joka on kovettuneiden lasin stressipisteiden esiintyminen verhojen seinän levityksen aikana, se vaikuttaa haitallisesti lasin ulkonäköön ja vaikuttaa jopa rakennuksen yleiseen esteettiseen vaikutukseen, joten ihmiset maksavat enemmän ja enemmän huomiota stressipaikkoihin.
Stressipisteiden syyt
Kaikki läpinäkyvät materiaalit voidaan jakaa isotrooppisiin materiaaleihin ja anisotrooppisiin materiaaleihin. Kun valo kulkee isotrooppisen materiaalin läpi, valon nopeus on sama kaikkiin suuntiin, ja säteilyvalo ei muutu tulevasta valosta. Hyvin merkitty lasi on isotrooppinen materiaali. Kun valo kulkee anisotrooppisen materiaalin läpi, tuleva valo on jaettu kahteen säteeseen, jolla on eri nopeudet ja eri etäisyydet. Päästövalo ja tapahtumavalonmuutos. Huonosti hehkutettu lasi, mukaan lukien karkaistu lasi, on anisotrooppinen materiaali. Karkaisen lasin anisotrooppisena materiaalina stressipisteiden ilmiö voidaan selittää valokuvan joustavuuden periaatteella: kun polarisoidun valon säde kulkee karkaistun lasin läpi, koska lasin sisällä on pysyvää jännitystä (karkaistu stressi), tämä valonsäde hajoaa kahteen polaariseen valoon, joka on erilainen palkin etenemisnopeus, nimeltään nopea valo ja hitaasti kevyt.
Kun tietyssä pisteessä muodostettu kaksi valonsädettä leikkaavat toiseen pisteeseen muodostetun valonsäteen, valonsäteiden leikkauspisteessä on vaiheero valon etenemisnopeuden eron vuoksi. Tässä vaiheessa kaksi valonsädettä häiritsevät. Kun amplitudisuunta on sama, valon voimakkuus vahvistetaan, mikä johtaa kirkkaan näkökentän, ts. Kirkkaisiin pisteisiin; Kun valon amplitudin suunta on päinvastainen, valon voimakkuus on heikentynyt, mikä johtaa pimeään näkökenttään, toisin sanoen tummiin pisteisiin. Niin kauan kuin karkaistun lasin tasossa on epätasainen jännitysjakauma, tapahtuu jännityspisteitä.
Lisäksi lasipinnan heijastus tekee heijastuneesta valosta ja voimansiirrosta tietty polarisaatiovaikutus. Lasille saapuva valo on todella kevyt polarisaatiovaikutuksella, minkä vuoksi näet kevyitä ja tummia raitoja tai pilkkuja.
Lämmityskerroin
Lasilla on epätasainen lämmitys lentokoneen suunnassa ennen sammuttamista. Kun epätasaisesti lämmitetty lasi on sammutettu ja jäähdytetty, korkea lämpötila, jolla on korkea lämpötila, tuottaa vähemmän puristusjännitystä, ja matala lämpötilalla oleva alue aiheuttaa suuremman puristusjännityksen. Epätasainen lämmitys aiheuttaa epätasaisesti jakautuneen puristusjännityksen lasipinnalle.
Jäähdytyskerroin
Lasin karkaisuprosessi on nopea jäähdytys lämmityksen jälkeen. Jäähdytysprosessi ja lämmitysprosessi ovat yhtä tärkeitä karkaisujännityksen muodostumiselle. Lasin epätasainen jäähdytys tason suunnassa ennen sammuttamista on sama kuin epätasainen lämmitys, mikä voi myös aiheuttaa epätasaista jännitystä. Alueen muodostama pintapuristusjännitys korkealla jäähdytysintensiteetillä on suuri, ja alueen muodostuma puristusjännitys matalalla jäähdytysintensiteetillä on pieni. Epätasainen jäähdytys aiheuttaa epätasaisen jännityksen jakautumisen lasipinnalla.
Katselukulma
Syy, miksi näemme stressipisteen, on se, että näkyvän valonkaistan luonnollinen valo polarisoituu, kun se kulkee lasin läpi. Kun valo heijastuu lasin pinnalta (läpinäkyvä väliaine) tietyssä kulmassa, osa valosta polarisoituu ja kulkee myös lasin läpi. Osa taivutetusta valosta on myös polarisoitu. Kun valon tapahtuvan kulman tangentti on yhtä suuri kuin lasin taitekerroin, heijastettu polarisaatio saavuttaa maksimin. Lasin taitekerroin on 1,5, ja heijastuneen polarisaation enimmäiskulma on 56. Toisin sanoen valon, joka heijastuu lasipinnasta 56 °: n tapahtumassa olevassa kulmassa, on melkein kaikki polarisoitua valoa. Karkaistussa lasissa näkemämme heijastunut valo heijastuu kahdesta pinnasta, joiden heijastavuus on 4%. Toisesta pinnasta, joka on kauempana meistä, heijastunut valo kulkee stressilasin läpi. Tämä osa valosta on lähempänä meitä. Ensimmäisestä pinnasta heijastunut valo häiritsee lasin pintaa värillisten pilkkujen tuottamiseksi. Siksi rasituslevy on ilmeisin tarkkaillessaan lasia 56 -vuotiaana tapahtuvassa kulmassa. Sama periaate koskee maltillista eristävää lasia, koska heijastavia pintoja on enemmän ja polarisoitua valoa. Halkaistulle lasille, jolla on sama epätasainen stressi, näkemämme stressipisteet ovat selkeämpiä ja näyttävät raskaammilta.
lasin paksuus
Koska valo etenee lasin eri paksuuksissa, sitä suurempi paksuus, sitä pidempi optinen polku, sitä enemmän mahdollisuuksia valon polarisaatioon. Siksi lasille, jolla on sama jännitystaso, sitä suurempi paksuus, sitä raskaampi jännityspisteiden väri.
Lasilajikkeet
Erityyppisillä lasilla on erilaisia vaikutuksia lasiin samalla stressitasolla. Esimerkiksi borosilikaattilasi näyttää väriltään vaaleammalta kuin soda -kalkkilasi.
Karkaistussa lasissa on erittäin vaikeaa poistaa stressipisteitä kokonaan sen vahvistamisperiaatteen erityisyyden vuoksi. Valitsemalla edistyneen laitteen ja tuotantoprosessin kohtuullinen hallinta on kuitenkin mahdollista vähentää stressipisteitä ja saavuttaa aste, joka ei vaikuta esteettiseen vaikutukseen.
Sanottu lasion tunnustettu globaali lasin syvän prosessointitoimittaja, jolla on korkealaatuinen, kilpailukykyinen hinta ja täsmällinen toimitusaika. Kytke lasi monenlaisilla alueilla ja erikoistuu kosketuspaneelilasiin, vaihda lasipaneeli, AG/AR/AF/ITO/FTO -lasi ja sisä- ja ulkokäyttöön.
Viestin aika: SEP-09-2020
